Eeva-Kaisa Rouhiainen

Saletisti natsaa – presidenttikisa on alkanut

Details

Published on Sunday, 03 July 2011 23:56

Written by Eeva-Kaisa Rouhiainen

Juuri olemme eduskuntavaaleista toipuneet ja saaneet pitkän väännön jälkeen valittua maalle hallituksen Jyrki Kataisen johdolla - presidentinvaalit lähtivät käyntiin. Ja mikä mahtavinta - puolueemme edellinen presidenttiehdokas ja pitkäaikainen puheenjohtaja Sauli Niinistö on ilmoittanut Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa olevansa valmis asettumaan ehdokkaaksi tammikuun 2012 presidentinvaaleissa. Kyseessä ei ollut kampanja-avaus vaan Saulin oma tiedotustilaisuus, jossa hän kertoi ratkaisustaan. Varsinainen kampanja tulee käynnistymään vasta myöhemmin syksyllä. 

Saulin ilmoitus oli aivan loistavasti ajoitettu strateginen veto. Muut isommat puolueet ovat ilmoittaneet kertovansa ehdokkaistaan syksymmällä ja siinä vaiheessa on jo nyt ennakkosuosikin asemaan nostettu Sauli kerännyt vankan tukijoukon. Nyt jokaisella ehdokaskandilla on pohdinnan paikka, onko järkeä lähteä kisaamaan näin suurta ennakkosuosikkia vastaan. 

On aivan turha tuudittautua uskoon, että tämä oli nyt tässä. Yllätyksiä on tullut aiemmissa vaaleissa ja tulee myös näissä vaaleissa. 

Luonnollisesti puolueet asettavat omat ehdokkaansa. Vihreät ovat sen jo tehneet ja hyvän ehdokkaan ovatkin saaneet eturintamaansa. Jos Setassa vaikuttanut naimaton muumimamma pääsee presidentiksi, niin kyllä asiansa tunteva ja älykäs vihreä homomieskin paikalle voidaan valita. Haaviston ongelma on se, että taustapuolue on pieni ja harmittavan kapeasti profiloitunut ison yleisön silmissä. Jos Sauli ei jostain syystä pääsisi toiselle kierrokselle, niin minulla ei olisi vaikeuksia äänestää Pekka Haavistoa. 

Vaikka presidentinvaalit on henkilövaalit, täytyy muistaa, että Kekkosen jälkeisessä maailmassa on ollut vain demaripresidenttejä. Siis jo kolmekymmentä vuotta. Ja tälläkin kertaa rivit tulee suoristumaan ja kuka tahansa lähteekin ehdokkaaksi, tuki on varma. 

Lasse Lehtinen on ilmoittanut olevansa käytettävissä, mutta hän on liian hajuton ja mauton ehdokas, että pärjäisi kisassa. Heinäluoma on veikkaajien suosikki, mutta en nyt niin kuuluttaisi asiaa kirkossa. SDP yllätti vuonna 1994 ja otti ehdokkaakseen Suomen politiikan ulkopuolelta ehdokkaan, joka ei ollut ryvettynyt ja jota oli mahdollista kannattaa laajalla rintamalla. Yllätyksiä näemme vielä, voisiko demareiden ehdokas olla sellainen? 

Vasemmistoliitto tuskin tälläkään kertaa asettaa omaa ehdokasta vaan lähtee suoraan demareiden ehdokkaan taakse. Ja se on oikeastaan ainoa vaihtoehto demareille, koska kisa toisesta kierroksesta tulee olemaan tiukka. Omaa jalkaa on turha juostessa purra. 

Halonen käytti naiskortin ja se kortti on nyt karanteenissa ainakin pari kierrosta. Rinnanmitalla ei kisaa voiteta, vaan asiaosaamisella. Ja asiahan on kepulaisten alaa, jos viime eduskuntavaaleja on uskominen. Jos Olli Rehn ei lähde häviämään kisaa, on todennäköistä, että kepu ottaa esille naisehdokkaan, joko Kiviniemen tai Jäätteenmäen. Entisiä pääministereitä molemmat, vaikka molemmilla kausi oli vain inan silmänräpäystä pidempi. Siis kuka tahansa uhrautuu, ettei vaan Väyrysestä tarvitse tehdä ehdokasta. 

Kepun dialemma on siinä, että jos heidän ehdokkaansa putoaa toiselta kierrokselta ja vastakkain on Soini vs Sale, voiko oppositiossa olevat siirtyä hallituksen ehdokkaan taakse? Jos osa porukasta lipeää Persujen kelkkaan, niin sieltä ei niin helposti siirrytään takaisin. Voittajien puolella on niin lämmin olla, ihan kuin omassa kusilammikossa nukkuisi. Asiaa sanoi kepulainen, kun jytkyyn kompastui. 

Kd voisi ehkä jättää vaalit väliin ja asettua suoraan Niinistön taakse. Edelliskertainen ehdokas Kallis on jo ilmoittanut olevansa Niinistön takana. Jollei sitten Räsänen halua avata suutaan ja kirkko joutuu pelkäämään, kuinka monta jäsentä tällä kertaa eroaa. Toisaalta Toimi Kankaanniemellä ei nyt ole tointa, joten voihan hän lähteä kisaan mukaan. Eihän sitä toimelias ihminen toimetta osaa olla. 

Rkp tulee asettamaan ehdokkaan, koska vähemmistökielen puolestapuhujien on tärkeä saada näkyvyyttä. Minun mielestäni vuonna 1994 olisi ollut jo naispresidentin aika, mutta hienosti pienpuolueesta noussut Elisabeth ei ihan kirinyt voittoon. RKP:llä on tälläkin kertaa hyviä nimiä ehdokkaiksi, kuten esimerkiksi Astrid Thors tai Eva Biaudet. 

Presidentinvaali on suurelta osalta henkilövaali. Ja Sauli persoonana on kovia kokenut puolivallaton, runollisen herkkä, mutta samalla jopa traaginen persoona, joka on selviytynyt tsunamista ja jonka kaunis Jenni-neito on saanut lumottua. Tätä vastaan on vaikea jytkyillä. 

Soinia ei vielä virallisesti ole nimetty ehdokkaaksi, mutta eiköhän se syksyllä virallisteta. Eihän Soinilla ole nyt mitään muuta tekemistä, kun räkyttää oppositiossa ja ehdokkaana se on vielä kuuluvampaa. Perussuomalaisten nousu on ollut merkittävä ja jos sama meno jatkuu, toisella kierroksella tullaan näkemään Soini ja Niinistö. Ainoa, joka voisi tämän estää on vasemmistopuolueiden hyvä ehdokas ja tiivis rivistö, joka hyökkäisi erityisesti Soinia vastaan. Odotan edelleen sitä yllätysehdokasta demareilta. 

Minulla on tavoite. Tavoite on se, että toista kierrosta ei tarvitse käydä. Kerätään Saulille tukea laajalla rintamalla ja vedetään historiallinen ekan kierroksen voitto. Se voisi olla näiden vaalien yllätys. Minulle kelpaisi. 

Eeva-Kaisa Rouhiainen
Jyväskylän kokoomus ry
puheenjohtaja
 

P.s. Sauli ja tukitiimi tekee hienoa työtä myös SoMessa. Fb ja twitter on hallussa ja pääsemme kurkkimaan ehdokkaan arkipäivään statuspäivitysten kautta. Kannattaa seurata ja samalla liittyä tukijaksi osoitteessa www.niinisto.fi