Jatko-opiskelijoiden edunvalvontaa - onko sitä?

Ennakkovaroitus: teksti sisältää paljon lyhenteitä, jotka ei-jyytyneille voi aiheuttaa päänsärkyä ja hengenahdistusta. Pahoittelen.

 

Kävin eilen Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) haastateltavana. KKA on riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on avustaa korkeakouluja ja opetus- ja kulttuuriministeriötä (OKM) korkeakoulujen arvioinneissa.

 

Tällä kertaa arvioitavana oli yliopistojen tohtoriopinnot. Arviointiryhmä toteuttaa kahden päivän aikana laajat haastattelut (professoreita, ohjaajia, jatko-opiskelijoita,...). Lopputuloksena on raportti, joka julkistetaan OKM:n ja Suomen Akatemian yhteisessä seminaarissa loppuvuodesta 2011. Itse olin paikalla sivutoimisen jatko-opiskelijan ominaisuudessa. Haastattelu oli leppoisa tunnin kestänyt juttutuokio, johon osallistui jatko-opiskelijoita mm. Turusta ja pääkaupunkiseudulta.

 

Kävimme mielenkiintoisen keskustelun Aalto-yliopiston jatko-opiskelijoiden järjestäytymisestä. Aallonhuiput edustaa Aalto-yliopiston (AY) jatko-opiskelijoita sekä yliopiston että ylioppilaskunnan (AYY) suuntaan. Yhdistyksen tavoitteena on ”levittää jatko-opiskeluun ja ohjaukseen liittyviä hyviä käytänteitä, herättää keskustelua jatko-opintojen kehittämiseksi sekä nostaa esille jatko-opiskelijoiden tärkeiksi näkemiä asioita. ”

 

Kun olin Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) kopovastaava, olin mukana laatimassa monta yliopiston ja/tai OKM:n pyytämää lausuntoa. Muistan erityisesti, kun meiltä pyydettiin lausuntoa liittyen tohtoriopintoihin. Itse siinä vaiheessa juuri ja juuri kandin verran lukeneena ei ollut mitään arkimaailman käsitystä, mitä tohtoriopintoihin yleensä kuului. En yhtään muista, mistä me kaivoimme tietoa lausuntoa varten. Toivottavasti osasimme kysyä suoraan aiheen asiantuntijoilta, eli jatko-opiskelijoilta. Muistan vaan, että kirjoitimme jotain tyyliin ”...olemme huolissamme siitä, tuotetaanko tohtoreita liikaa ja laskeeko laatu...” Näin sitä oltiin huolissamme jo 90-luvun loppupuolella tohtoritehtailusta.

 

Jatko-opiskelijoiden kohtaamat haasteet opiskeluissa ovat hyvin erilaiset perusopiskelijoihin verrattuna. Opintojen rahoitus, opintotuki, työttömyysturva, stipendit, apurahat, terveydenhuolto, opiskelu töiden ohessa,... Tietoa eri vaihtoehdoista on saatavilla, mutta tiedon hankkiminen ja etujen ajaminen on kaksi eri asiaa.

 

Kuka siis ajaisi JY:n jatko-opiskelijoiden etua? JYYn jäsenilleen tarjoamat neuvonta- ja muut palvelut kuuluvat myös jatko-opiskelijoille, mutta resurssit ovat ymmärrettävästi rajalliset. Edunvalvonta, palvelut ja opiskelijoita yhdistävä toiminta on käytännössä suunniteltu perustutkinto-opiskelijoiden näkökulmasta. Edunvalvontaa saa paikallisen Akavalaisen jäsenyhdistyksen (Jytte ry) kautta, mutta on myös jatko-opiskelijoita, jotka eivät ole työsuhteessa yliopistoon. Tuntuu siltä, että mistä päin vaan katsoo, aina jää joku ryhmä paitsioon.

 

AY:n jatko-opiskelijat ovat koostaneet jatko-opiskelijat omaan yhdistykseen, joka on tiiviissä yhteydessä ylioppilaskuntaan. En tiedä, onko erillisten organisaatioiden perustaminen välttämättömyys, mutta jonkinmoinen jatko-opiskelijoiden yhtenäisyys ja edunvalvonta olisi paikallaan vaikkapa sitten Jytte ry:n tai JYY:n kautta.

 

 

Huh. Aikamoista lyhennejargonia tämä teksti. Selvyydeksi vielä kerran lyhenteet koostettuna:

 

 

AY = Aalto-yliopisto

AYY = Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

JY = Jyväskylän ylipisto

JYTTE = Jyväskylän yliopiston tieteentekijät

JYY = Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

KKA = Korkeakoulujen arviointineuvoston

Kopo = Korkeakoulupoliittinen

OKM = Opetus- ja kulttuuriministeriö (ent. OPM)